BASKERVILLEN KOIRA

Il mastino dei Baskerville

   KAHDEKSAS LUKU.

   VIII

   (Tohtori Watsonin ensimmäinen tiedonanto). Barrymore ikkunan luona.

   Tämän jälkeen aion seurata asiain kulkua jäljentämällä kirjeeni Sherlock Holmesille. Ne ovat nimittäin edessäni pöydällä. Yksi sivu puuttuu, mutta muuten ne ovat samassa kunnossa kuin niitä kirjotettaessa ja esittävät minun ajatuksiani ja tunteitani siihen aikaan paremmin kuin muistini, vaikkakin se muutamissa suhteissa on sangen hyvä.

   Da questo momento in poi seguirò il corso degli eventi limitandomi a trascrivere le mie lettere a Sherlock Holmes, che ho qui dinanzi a me sul tavolo. Ne manca una sola pagina, ma per il resto le sottopongo al lettore esattamente come sono state scritte, poiché rivelano il mio stato d'animo e i miei sospetti del momento, piú accuratamente di quanto potrebbe farlo la mia memoria, per quanto viva essa sia a proposito di questi tragici avvenimenti.

   Baskerville Hall, lokakuun 13:na päivänä.

   Maniero di BasFerville, 13 ottobre

   Hyvä Holmes! Ne kirjeet ja sähkösanomat, jotka sinulle olen lähettänyt, ovat hyvinkin tarkkaan kertoneet sinulle, mitä tässä jokseenkin kammottavassa maailman kolkassa on tapahtunut. Mitä kauemmin täällä oleskelee, sitä enemmän joutuu nummen hengen, sen laajuuden ja myöskin sen aaveellisen viehätyksen valtaan. Kun lähtee sen mutkaisille poluille, jäävät heti kaikki jäljet nykyaikaisesta Englannista, mutta samalla saa yhä lisääntyvän tietoisuuden historiantakaisen kansan asunnoista ja toimista. Mihinkä kulkeekin, kaikkialla on näiden unohdettujen heimojen asumuksia, näkee heidän hautojaan ja noita valtavia monoliittejä, joita arvellaan heidän temppeleikseen. Katsellessa noita harmaita kivimajoja, jotka nojaavat rosoisiin kallioseiniin, häviää oma aikakausi silmistä, ja jos näkisi nahkoihin kääriytyneen karvaisen miehen ryömivän esiin matalasta oviaukosta ja asettavan kivikärjellä varustetun nuolen jouselle, niin luulisi juuri hänen kuuluvankin tähän ympäristöön. Se vain on omituista, että näitä ihmisiä on niin suuri joukko voinut asua sellaisella seudulla, joka varmaankin aina on ollut hedelmätön. En ole muinaistutkija, mutta luulisin melkein heidän kuuluneen rauhalliseen, vainottuun rotuun, jonka on ollut pakko tyytyä siihen, mistä muut eivät huolineet.

   Mio caro Holmes, le mie lettere e i telegrammi precedenti l'hanno tenuta abbastanza al corrente su quanto accaduto fino ad oggi in quest’angolo di terra abbandonato da Dio. Piú si rimane qui e piú lo spirito della landa, la sua enormità, diciamo pure il suo fascino sinistro, cattura l'anima. Una volta chiusi nelle sue spire ci si lascia alle spalle ogni traccia della moderna Inghilterra, mentre si avverte sempre piú intensamente la presenza delle dimore e delle opere di genti preistoriche. Ci si trova circondati da ogni lato dalle abitazioni di questa gente dimenticata, dalle loro tombe e dagli enormi monoliti che si suppone siano le vestigia dei loro templi. Quando si guardano le grigie capanne di pietra che si ergono contro i tormentati versanti di queste colline, ci si dimentica del nostro tempo, e se ci dovessimo imbattere in un uomo peloso, ricoperto di pelli d'animale, e lo vedessimo strisciare fuori da una porta infima, in atto di aggiustare alla corda del proprio arco una freccia dalla punta di selce, avremmo la sensazione che la sua presenza sia piú naturale della nostra. É strano che ci sia stata una popolazione così fitta su un suolo che invece è sempre stato tanto ingeneroso. Io non sono uno studioso di cose antiche, ma non mi è difficile immaginare che certamente questo popolo dovette appartenere a una razza pacifica e sempre in allarme, che fu costretta ad accettare quel che nessun altro si curava di conquistare.

   Tämä kaikki ei kumminkaan koske sitä tehtävää, jonka annoit minulle lähettäissäsi minut tänne, ja luultavasti se ikävystyttää sinun käytännöllistä mieltäsi. Muistan vielä sinun selittäneen, että sinulle oli yhdentekevää kiersikö aurinko maata vai maa aurinkoa. Palaan sen vuoksi niihin seikkoihin, jotka koskevat sir Henry Baskervillea.

   Tutto ciò, peraltro, è estraneo alla missione di cui lei mi ha incaricato, e forse non offrirà alcun interesse al suo spirito rigidamente pratico. Non posso dimenticare la sua totale indifferenza riguardo al fatto che sia il Sole a girare intorno alla Terra invece della Terra attorno al Sole. Ritorniamo perciò ai fatti che riguardano Sir Henry Baskerville.

   Viime päivinä et ole saanut minulta mitään tietoja, mutta se aiheutuu siitä, ettei tähän päivään asti ole ollut mitään tärkeää kerrottavaa. Nyt on kumminkin sattunut hyvin kummastuttava tapaus, jonka sinulle kerron, kun ensin olen ilmottanut sinulle muutamia muita seikkoja, jotka kuuluvat asiaan.

   Se non le ho fatto sapere nulla in questi ultimi giorni, è perché sino a oggi non ho avuto alcunchè di importante da segnalarle. In seguito ho da informarla di una circostanza molto strana, che le spiegherò a tempo opportuno, ma prima di tutto devo metterla al corrente degli altri elementi della situazione.

   En ole paljoa puhunut tuosta nummella oleskelevasta karanneesta rangaistusvangista. Nyt on täysi syy otaksua, että hän on lähtenyt seudulta, ja se tuntuu todella olevan helpotus piirin köyhemmälle, hajallaan asuvalle väestölle. Neljätoista päivää on kulunut hänen karkaamisestaan, ilman että häntä on näkynyt tai kuulunut. Olisi aivan selittämätöntä, jos hän koko tämän ajan olisi voinut oleskella nummella. Mitä piilopaikkoihin tulee, olisi hänen ollut helppo löytää niitä. Jokaisessa kivi-majassa olisi hän voinut saada suojaa. Mutta ravinto-aineita ei ole saatavissa, ellei hän ole saanut kiinni ja teurastanut jotakin niistä lampaista, joita nummella liikkuu laitumella. Luulemme senvuoksi hänen poistuneen näiltä seuduin, ja asukkaat nukkuvat sen johdosta sitä paremmin.

   Uno di questi, intorno al quale sinora poco è stato detto, è rappresentato dall’evaso che si aggira per la landa: per quanto ora si abbiano molti motivi per ritenere che si è già allontanato dalla zona, con notevole sollievo degli abitanti isolati di questa regione. Sono trascorsi quindici giorni dalla sua fuga, durante i quali nessuno l'ha veduto e nulla si è saputo di lui. Ebbene, è inconcepibile che egli sia potuto rimanere nella landa per tutto questo tempo. Naturalmente non sorge alcuna perplessità sul fatto che fino ad ora non è stato trovato, poiché una qualsiasi di queste capanne di pietra potrebbe fornirgli ottimo riparo. Ma non avrebbe potuto trovare niente da mangiare, a meno che non fosse riuscito ad acchiappare e ad uccidere qualche pecora di brughiera. Qui, pertanto, è opinione generale che si sia allontanato da questi paraggi, e gli agricoltori che vivono in località remote dormono ora, è inutile dirlo, sonni più tranquilli.

   Meitä on täällä talossa neljä vankkaa miestä, mutta tunnustan usein pelkääväni, kun ajattelen Stapletonia ja hänen sisartaan. Monen peninkulman laajuudella ei heillä ole yhtään naapuria, ja talossa on vain palvelustyttö, vanha miespalvelija, sekä sisar ja veli, jota viimemainittua ei voi pitää erittäin vahvana. He olisivat aivan avuttomia, jos joutuisivat tekemisiin sellaisen roiston kanssa kuin tuo Notting Hillin rosvo. Sekä sir Henry että minä olimme levottomia heidän vuokseen, ja ehdotimme, että tallirenki Perkins viettäisi yönsä heidän luonaan, mutta siitä ei Stapleton tahtonut kuulla puhuttavankaan.

   A1 Maniero siamo in quattro uomini robusti, perciò sapremmo nel caso difenderci; ma le confesso che ho passato momenti di vera inquietudine al pensiero degli Stapleton. Costoro vivono a miglia di distanza, isolati da ogni possibile aiuto. Ci sono una cameriera, un vecchio domestico, e poi la sorella e il fratello, quest'ultimo senza dubbio poco valido. Si sarebbero trovati letteralmente senza la minima difesa nelle mani di un individuo disperato come questo criminale di Notting Hill, nel caso che costui avesse tentato un'azione di forza contro di loro. Sir Henry e io eravamo molto preoccupati dalla loro situazione, e si pensò di mandare a dormire da loro Perkins, lo staffiere, ma Stapleton non ne ha voluto saperne.

   Asia on niin, että ystävämme sir Henry on ruvennut suuresti suosimaan rakastettavaa naapuriamme. Sitä ei ole ihmetteleminenkään, sillä hänen kaltaiselleen toimeliaalle miehelle tulee aika pitkäksi niin yksinäisessä paikassa, ja tuo nuori tyttö on sekä viehättävä että kaunis. Hänen olennossaan on jotain troopillista, jolle hänen kylmä ja tunteeton veljensä on täysi vastakohta. Voihan kumminkin sattua, että hänessäkin kytee salainen tuli. Varmaa on, että veljellä on hyvin huomattava vaikutus tyttöön, sillä olen huomannut, että tämä puhuessaan aina katsoo häneen ikäänkuin tahtoisi saavuttaa hänen hyväksymisensä. Mahtaneeko hän kohdella tyttöä hyvin? Hänen silmiensä kylmä kiilto ja tiukkaan suljetut, ohuet huulet osottavat päättäväistä ehkä kovaakin luonnetta. Sinua varmaan huvittaisi tutkia häntä.

   Il fatto è che il nostro amico baronetto incomincia a dimostrare parecchio interesse per la nostra bella vicina. La cosa non mi meraviglia, poiché il tempo sembra indugiare pigramente in questo posto isolato, soprattutto per un uomo energico come lui, mentre dal canto suo lo signorina Stapleton è una donna bellissima, affascinante. C’è in lei qualcosa di tropicale, di esotico, che forma un contrasto singolare con quel suo fratello così freddo e per niente sanguigno. Eppure ho l'impressione che anche in lui covino fuochi nascosti. Senza dubbio Stapleton esercita notevole influenza sulla sorella, poiché io l'ho sorpresa a guardare continuamente verso di lui quando parla, quasi a cercare la sua approvazione a tutto ciò che dice. Credo però che le voglia bene, per quanto vi siano un lucido scintillio nei suoi occhi, e un atteggiamento fermo nelle sue labbra sottili, che suggeriscono una natura positiva e forse un tantino aspra. Io penso che lei troverebbe Stapleton un soggetto interessante.

   Ensi päivää täällä ollessamme kävi hän Baskervillessa, kuten olen kertonut, ja jo seuraavana aamuna tuli hän meitä noutamaan, näyttääkseen meille paikan, jossa julman Hugon sanotaan joutuneen surullisen kohtalonsa uhriksi. Saimme kulkea muutamia penikulmia nummella, ennenkuin saavuimme paikalle, joka oli niin kammottavan synkkä, että se hyvin on voinut antaa aiheen koko tarun syntymiselle. Rosoisten kalliolohkareitten välistä tulimme vähäiseen alankopaikkaan, jossa jouduimme avonaiselle valkean niittyvillan täplittämälle ruohokentälle. Sen keskeltä kohosi kaksi suurta kiveä, joiden huiput olivat niin kuluneet ja terävät, että ne näyttivät jonkun äärettömän suuren eläimen kulmahampailta. Kaikki vastasi täsmälleen kertomusta tuon vanhan murhenäytelmän tapahtumapaikasta. Sir Henry oli hyvin kiintynyt asiaan ja kysyi useita kertoja Stapletonilta, uskoiko tämä ylenluonnollisten voimien voivan vaikuttaa ihmisten kohtaloihin. Hän oli laskevinaan leikkiä, mutta selvään saattoi huomata, että hän oli tosissaan. Stapletonin vastaukset olivat hyvin varovaisia, mutta ilmeisesti näkyi hän tarkottavan enemmän kuin sanoi, ja että hän ei hienotunteisuudesta tahtonut puhua selvemmin. Hän kertoi useita esimerkkejä sellaisista tapauksista, jolloin kokonaiset suvut saivat kärsiä pahojen henkien vaikutuksesta, ja kun hän lähti luotamme, olimme saaneet sen käsityksen, että hänkin uskoi tuota vanhaa tarua.

   Egli è stato a trovare Baskerville il giorno successivo al nostro arrivo, e la mattina seguente ci ha condotti entrambi a vedere il luogo dove si ritiene abbia avuto origine la leggenda del malvagio Hugo. É stato un tour di alcune miglia attraverso la landa, sino a un punto talmente desolato che non mi stupisco che abbia generato questa storia. Ci facemmo strada per una breve valle, tra massi enormi, fino a che giungemmo in un aperto spiazzo erboso tutto trapunto di serica bianca erba. In mezzo a esso si levano due grandi monoliti, erosi e appuntiti nella loro estremità superiore tanto da assomigliare a zanne enormi, taglienti, di mostruso animale. Esso corrisponde in tutto e per tutto alla scena descritta nella leggenda antica. Sir Henry ne fu molto interessato, e chiese ripetutamente a Stapleton se riteneva possibile un'ingerenza del soprannaturale nelle vicende umane. Ne parlò con leggerezza, ma era chiaro che il suo tono nascondeva profonda preoccupazione. Stapleton si dimostrò cauto nelle risposte, ma era facile capire che diceva meno di quanto avrebbe potuto, e che non voleva esprimere interamente la propria opinione per riguardo ai sentimenti del baronetto. Ci narrò di casi analoghi, in cui famiglie intere avevano patito malefici influenze, e ci lasciò con l'impressione che anch'egli condividesse l'opinione popolare in proposito.

   Palatessamme söimme väliaterian Merripit Housessa, ja silloin tutustui sir Henry neiti Stapletoniin. Ensi hetkestä näytti tämä tekevän häneen syvän vaikutuksen, ja minä melkein luulen, että taipumus oli molemminpuolinen. Kotimatkalla tahtoi hän ehtimiseen puhua tytöstä, ja sen jälkeen olemme melkein joka päivä tavanneet nuo sisarukset. He syövät tänä iltana päivällistä täällä, ja kysymys on siitä, että me tulisimme heidän luokseen ensi viikolla. Olisi voinut otaksua Stapletonin suosivan tällaisen avioliiton mahdollisuutta, ja kumminkin olen usein nähnyt mitä suurimman tyytymättömyyden merkkejä hänessä, kun sir Henry on osottanut huomaavaisuuttaan hänen sisarelleen. Hän on epäilemättä tähän hyvin kiintynyt, ja hänen elämänsä tulisi jokseenkin yksinäiseksi, jos tyttö menisi naimisiin, mutta olisi kumminkin kovin itsekästä panna esteitä, niin edulliselle avioliitolle. Olen kumminkin aivan varma siitä, että hän koettaa estää heidän tuttavallisuuttansa muuttumasta rakkaudeksi, ja usein olen huomannut hänen koettavan torjua jokaisen tilaisuuden, jossa he jäisivät kahden kesken. Sivumennen sanoen, tulee minulle paljoa vaikeammaksi noudattaa sinun määräyksiäsi ja estää sir Henryä menemästä ulos yksin, jos nyt entisiin vaikeuksiimme vielä yhtyy rakkausjuttu. Minun suosioni vähenisi melkoisesti, jos puustavillisesti noudattaisin määräyksiäsi.

   Al ritorno ci fermammo a colazione a Merripit House, e fu qui che Sir Henry incontrò per la prima volta la signorina Stapleton. Ne fu colpito vivamente da subito, e se non vado errato credo si tratti di un sentimento ricambiato. Parlò spesso di lei durante il nostro ritorno a casa, e da allora non è quasi mai passato un giorno senza che ci fosse un incontro col fratello o con la sorella. Questa sera essi pranzeranno da noi, e già c’è il progetto che noi si vada da loro la settimana prossima. Chiunque penserebbe che una simile unione sia vista di buon occhio da Stapleton, e nondimeno ho colto piú di una volta sue occhiate di vivissima disapprovazione quando Sir Henry rivolge qualche complimento a Beryl - così si chiama la sorella. Certo egli le è molto affezionato, e senza di lei la sua vita sarebbe molto solitaria; ma mi sembrerebbe il colmo delI'egoismo se le impedisse di contrarre un matrimonio così brillante. Eppure sono convinto che Stapleton non desidera che la loro simpatia reciproca si trasformi in amore, e già diverse volte mi sono accorto che fa di tutto per impedire che i due si trovino a tu per tu. A proposito, i suoi ordini di non lasciar uscire solo sir Henry, Holmes, diverranno molto gravosi, se a tutte le nostre altre difficoltà si dovesse aggiungere anche questo innamoramento. Se fossi costretto a eseguire le sue indicazioni alla lettera, la mia popolarità ne soffrirebbe.

   Eräänä päivänä -- viime torstaina, ollakseni oikein tarkka -- aterioi tohtori Mortimer luonamme. Hän oli pannut toimeen kaivauksia eräällä kummulla Long Downissa ja löytänyt historiantakaisen pääkallon, joka oli häntä suuresti ihastuttanut. Koskaan en ole nähnyt kenenkään niin täydelleen antautuneen intohimolleen. Stapletonit tulivat tänne myöhemmin päivällä, ja kunnon tohtori vei meidät sir Henryn pyynnöstä kuusikujaan näyttääkseen kuinka oli käynyt tuona surullisena iltana. Kuusikuja on pitkä, synkkä käytävä, jonka seininä on kaksi leikattua kuusiaitaa, ja jota molemmin puolin reunustaa kapea ruohokaistale. Käytävän ulkopäässä on vanha rappeutunut huvimaja. Puolitiessä on veräjä, jonka luona vanhus oli seisonut tupakoimassa, ja jossa sikarintuhka oli pudonnut. Veräjä on puinen, valkeaksi maalattu ja salvalla varustettu sekä johtaa nummelle. Minä muistelin sitä arvelua, jonka sinä olit muodostanut tapahtumasta ja koettelin kuvitella kuinka sen mukaan oli käynyt. Seisoessaan Veräjän luona sai vanhus nähdä nummelta päin lähestyvän jotain, joka pelästytti häntä niin, että hän alkoi juosta kaikin voimin, kunnes kaatui maahan kuolleena pelosta ja väsymyksestä. Tällä pitkällä, synkällä käytävällä hän oli paennut -- mitä? Jotakin paimenkoiraako? Vaiko jotain mustaa, äänetöntä ja ylenluonnollisen suurta aavekoiraa? Tiesikö kalpea, valpas Barrymore enemmän kuin tahtoi kertoa? Kaikki oli synkkää ja häilyvää, mutta niinpä kuvastuukin aina taustassa rikoksen tumma varjo.

   L'altro giorno — giovedì, per essere piú esatti — il dottor Mortimer ha fatto colazione con noi. Era stato a scavare un tumulo a Long Down e aveva trovato un teschio preistorico che lo ha colmato di eccitazione. Non ho mai veduto un uomo tanto entusiasta e di animo così semplice! In seguito sono venuti anche gli Stapleton, e il buon dottore portò tutti quanti nel Viale dei Tassi, dietro richiesta di Sir Henry, per mostrarci come si svolsero esattamente le cose nella fatale. notte É una passeggiata lunga, di fosca malinconia, il Viale dei Tassi, che si snoda tra due alte pareti di siepi ben potate, con una stretta striscia erbosa su ciascun lato. Alla sua estremità sorge una vecchia serra in rovina. A metà strada c'è il cancelletto che dà sulla landa dove il vecchio gentiluomo lasciò cadere la cenere del sigaro; è un cancelletto di legno bianco provvisto di paletto. Al di là di esso si stende la vastità della landa. Mi sono ricordato la sua opinione in merito, Holmes, e ho cercato d'immaginare quello che era avvenuto. Mentre il vecchio era fermo in quel punto, egli vide qualcosa che attraversava la landa, qualcosa che lo atterrì talmente da fargli perdere la ragione e da spingerlo a correre, a correre sino a morire letteralmente di paura e di terrore. Mi trovavo appunto nella lunga tetra galleria attraverso la quale egli era fuggito. Ma da che cosa? Da un cane pastore della brughiera, oppure da un mastino fantasma, nero, silente, orribile? Vi era stato nella tragedia un elemento umano? Forse il pallido sospettoso Barrymore sa piú di quanto dica? Tutto intorno a me era confuso e vago, ma sentivo sempre vigile la cupa ombra del delitto dietro a tutto ciò che mi circonda.

   Viime kirjeeni jälkeen olen tavannut vielä yhden naapureista, nimittäin herra Franklandin Lafter Hallista, joka sijaitsee noin neljän engl. penikulman päässä etelään Baskervillesta. Hän on vanhanpuoleinen mies, ja hänellä on punakat kasvot, valkonen tukka, ja luonteeltaan hän on sangen koleerinen. Hänen intohimonsa on Englannin laki, ja hän on oikeudenkäynneillä hävittänyt suuren omaisuuden. Hän puuhaa vaan puuhaamisen tuottamasta ilosta ja on yhtä valmis puoltamaan mitä kantaa tahansa, joten ei suinkaan ole kummastuttavaa, joskin tämä huvi tulee hänelle jokseenkin kalliiksi. Väliin hän sulkee jonkun kulkutien ja vain uhmatakseen estää asukkaita sitä käyttämästä. Joskus taasen johtuu hänen mieleensä repiä omin käsin hajalleen muiden rakentamia aitoja vakuuttaen, että siitä on kulkenut tie ikimuistoisista ajoista saakka. Kunnallisasetuksen hän hyvin tuntee ja käyttää tietoansa milloin Fernworthyn kyläläisten hyödyksi milloin vahingoksi, niin että häntä vuoroin kannetaan riemukulussa pitkin kylän raittia tai poltetaan in effigie, kulloinkin sen mukaan, miten hän viimeksi on menetellyt. Tätä nykyä luullaan hänellä olevan seitsemän oikeusjuttua vireillä, ja nämä luultavasti vievät loput hänen omaisuudestaan ja siten taittamalla hänen myrkkyhampaansa tekevät hänet vaarattomaksi tulevaisuudessa. Lukuunottamatta tätä oikeudenkäyntihalua, näyttää hän olevan hyväntahtoinen ja siivo mies, ja minä mainitsen hänet vaan senvuoksi, että nimenomaan pyysit minua lähettämään kuvauksen läheisyydessä asuvista ihmisistä. Tätä nykyä on hänellä hyvin omituinen toimi. Hän on tähtitieteen harrastaja ja on hankkinut itselleen hyvän kaukoputken, jolla hän nyt päivät päästään talonsa katolta tarkastelee nummea, sillä hän toivoo saavansa vihiä mainitusta karkurista. Jos hän rajottaisi toimintahalunsa tähän, niin kävisi se kyllä laatuun, mutta väitetään hänen aikovan haastaa tohtori Mortimerin oikeuteen haudan avaamisesta ilman vainajan lähimpien sukulaisten lupaa. Tällä hän tarkottaa sitä seikkaa, että tohtori Mortimer on kaivattanut esiin kivikauden aikuisen pääkallon eräästä hautakummusta Long Downissa. Hänen ansionsa on, että elämä täällä ei tunnu niin yksitoikkoiselta. Hän ahtaa sille jonkunverran koomillista väritystä, joka on jokseenkin tarpeellista.

   Da quando le ho scritto l'ultima volta ho conosciuto un altro vicino. É il signor Frankland, del Castello di Lafter, che abita a circa quattro miglia a sud di noi. É un uomo anziano, rosso in viso, i capelli bianchi, di temperamento irascibile. La sua passione è la giurisprudenza britannica, e ha perso un vero patrimonio in cause e processi. Litiga continuamente per il semplice gusto di litigare, ed è sempre pronto ad affrontare ambo i lati di una questione; perciò non c'è da stupirsi se questo bizzarro divertimento gli sia costato parecchio. A volte si diverte a sbarrare una strada transitabile e poi sfida il Comune a farla riaprire. Altre volte abbatte di propria mano il cancello di un altro e sostiene che da tempi immemorabili in quel punto è sempre esistito un permesso di transito, sfidando di conseguenza il proprietario a citarlo per trasgressione. E molto versato sia in diritto fondiario che in diritto consuetudinario e applica il suo sapere a volte in favore degli abitanti del villaggio di Fernworty, a volte contro di loro, di modo che è alternativamente trasportato in trionfo per il villaggio, o vi è bruciato in effigie, a seconda della sua ultima impresa. Si dice che in questo momento abbia per le mani ben sette processi che probabilmente inghiottiranno i resti delle sue sostanze, togliendogli così per sempre il pungiglione e lasciandolo inoffensivo per il futuro. Indipendentemente da queste manie giuridiche, mi sembra una persona simpatica e gentile, e io ne ho parlato unicamente perché lei mi ha tanto raccomandato di descriverle tutte le persone che ci circondano. In questo momento Frankland è curiosamente affacendato, poiché, essendo anche astronomo dilettante, possiede un ottimo telescopio, in compagnia del quale se ne sta tutto il giorno disteso sul tetto della propria casa a spiare la landa, nella speranza di scovare il galeotto evaso. Se limitasse la sua attività a questo, tutto andrebbe bene, ma corre voce che egli abbia intenzione di citare il dottor Mortimer per avere scoperchiato una tomba senza il consenso del parente piú prossimo del defunto, perché ha ripescato quel teschio neolitico nel tumulo di Long Down. Frankland comunque ci impedisce di condurre vita troppo monotona, dando a tutto quel tono comico di cui francamente sentiamo tutti bisogno.

   Kun näin olen sinulle kertonut, mitä tiedän tuosta karanneesta vangista, Stapletonin sisaruksista, tohtori Mortimerista ja Franklandista, niin siirryn lopuksi kaikkein tärkeimpään seikkaan ja kerron sinulle lisää Barrymoresta ja hänen vaimostaan, varsinkin siitä, mikä tapahtui viime yönä.

   E adesso che l'ho messa al corrente dell’evaso, degli Stapleton, del dottor Mortimer, di Frankland, mi permetta di chiudere con l'argomento piú importante, e mi lasci dire qualcosa di piú intorno ai Barrymore, e soprattutto al particolare davvero sorprendente della notte scorsa.

   Ensiksi muuan sana tuosta sähkösanomasta, jonka lähetit Lontoosta saadaksesi tietää, oliko Barrymore tosiaankin täällä. Minä olen jo ilmottanut sinulle, että postin-hoitajan oman selityksen mukaan hänen vakuutuksensa on arvoton eikä todista mitään. Minä kerroin sir Henrylle kuinka asia oli, ja suoralla tavallaan kutsui hän Barrymoren luokseen ja kysyi, oliko hän saanut tuon sähkösanoman. Barrymore myönsi sen.

   Comincio col parlarle prima di tutto del telegramma di controllo da lei inviato da Londra al fine di assicurarsi che Barrymore non avesse abbandonato il suo posto. Già le ho spiegato come la testimonianza dell'ufficiale postale mi abbia dimostrato che la prova fu senza valore e che noi ci troviamo così a non avere elementi decisivi in mano né in un senso né nell'altro. Riferii a Sir Henry come stavano le cose, e subito lui, con quel suo fare risoluto, chiamò a sé Barrymore e gli domandò se aveva ricevuto il telegramma personalmente. Barrymore rispose affermativamente.

   "Antoiko poika sen teille itsellenne?" kysyi sir Henry.

   - Ma il ragazzo l'ha consegnato proprio in tua mano? - insistè Sir Henry.

   Barrymore näytti vähän kummastuneelta ja mietti hetken.

   Barrymore parve sorpreso e rifletté a lungo.

   "Ei", sanoi hän vihdoin, "minä olin silloin vinnillä, mutta vaimoni toi sen minulle."

   - No - rispose infine; - in quel momento mi trovavo in bagno, e mi è stato recapitato da mia moglie.

   "Vastasitteko itse siihen?"

   - Hai risposto tu personalmente?

   "En; minä ilmoitin vaimolleni, kuinka hänen tuli kirjoittaa, ja hän meni vastausta lähettämään."

   - No; ho spiegato a mia moglie quel che doveva rispondere, ed è stata lei a scendere e a scriverlo.

   Illalla palasi hän itse aivan vapaaehtoisesti asiaan.

   In serata lo stesso Barrymore è tornato sull'argomento di propria iniziativa.

   "Minä en oikeastaan ymmärtänyt, mitä te tarkoititte noilla kysymyksillänne aamupäivällä, sir Henry", sanoi hän. "Toivon etteivät ne tarkoittaneet minun tehneen jotain, joka olisi horjuttanut teidän luottamustanne minuun?"

   - Non riesco a comprendere lo scopo delle sue domande di stamattina, Sir Henrydisse.

    - Spero che questo non significhi ch'io abbia fatto qualcosa che mi abbia tolto la sua fiducia.

   Sir Henryn täytyi vakuuttaa hänelle, ettei niin ollut laita, ja lepytti häntä vielä lahjottamalla hänelle suuren osan pukuvarastoaan. Uudet vaatekerrat olivat nimittäin saapuneet Lontoosta.

   Sir Henry dovette rassicurarlo che ciò non era affatto il caso e lo rappacificò regalandogli una parte ragguardevole dei suoi vecchi abiti, dato che il nuovo guardaroba londinese è ormai stato tutto consegnato.

   Rouva Barrymore herättää suuresti huomiotani. Hän on jokseenkin jäykkä, vakava luonne, melkoisen yksinkertainen, erittäin kunnianarvoisa ja mielipiteiltään hieman puritaaninen. Voi tuskin ajatella mielenliikutuksille vähemmän altista henkilöä, ja kumminkin olen kertonut sinulle, että ensi yötä täällä ollessani kuulin hänen katkerasti itkevän, ja sittemmin olen usein huomannut kyynelten jälkiä hänen kasvoillaan. Joku syvä suru häntä kalvaa. Väliin luulen että häntä mahtavat rikolliset muistot ahdistaa, väliin taasen, että Barrymore lienee oikea kotityranni. Olen aina epäillyt tämän miehen puhdasvärisyyttä, mutta viime yön seikkailut ovat vieneet epäluuloni huippuunsa.

   La signora Barrymore m'interessa. È una donna massiccia, solida, poco intelligente, molto rispettabile, e incline al puritanesimo. Sarebbe difficile immaginare un soggetto meno emotivo. Eppure le ho detto di averla sentita singhiozzare disperata la prima notte del mio arrivo qui e da allora ho osservato piú di una volta sul suo viso solchi di lacrime. Una grave afflizione deve angosciarle il cuore. A volte mi domando se la tormenta qualche ricordo colpevole; a volte invece ho il sospetto che Barrymore, in famiglia, sia alquanto tirannico. Sin dal principio ho avuto l'impressione che nel carattere di quest'individuo vi sia qualcosa di strano e oscuro; ma l'avventura di ieri notte ha coronato i miei sospetti.

   Ja kumminkin voi asia tuntua jokseenkin vähäpätöiseltä. Sinä tiedät, etten koskaan nuku erittäin raskaasti, ja jouduttuani vartiaksi tähän taloon on uneni ollut entisiä kevyempi. Viime yönä kahden tienoissa heräsin siitä, että joku hiipi huoneeni ohitse. Nousin ylös, avasin oven ja katsoin ulos. Pitkä musta varjo liikkui käytävän seinillä. Sen synnytti joku mies, joka kynttilä kädessään hyvin varovasti kulki eteenpäin käytävällä. Hänellä oli päällään paita ja housut, mutta oli avojaloin. Saatoin nähdä vain hänen ruumiinsa hahmon, mutta pituudesta päätin, että se oli Barrymore. Hän kulki hyvin hitaasti ja varovaisesti, ja jotain rikollista ja salaperäistä oli koko hänen olennossaan.

   Presa di per sé, può sembrare una cosa di scarsa importanza. Lei sa che io ho il sonno molto lieve, e poiché da che sono in questa casa ho sempre i nervi tesi, i miei sonni sono diventati piú leggeri che mai. La scorsa notte, dunque, verso le due del mattino, fui svegliato dal rumore di un passo furtivo accanto alla mia camera. Mi alzai, socchiusi l'uscio e spiai all'esterno. Una lunga ombra nera si proiettava lungo il corridoio. Era gettata da un uomo che camminava a passi felpati nell'andito, reggendo in mano una candela. Era in maniche di camicia e a piedi scalzi. Ne vidi solo il profilo, ma dalla statura giudicai che poteva essere solo Barrymore. Avanzava piano piano e con la massima circospezione, e in tutto il suo contegno vi era qualcosa di indescrivibilmente colpevole e furtivo.

   Olen sanonut sinulle että käytävän katkaisee parveke, mutta että se jatkuu toisella puolen. Odotin kunnes mies oli ehtinyt pois näkyvistä ja seurasin häntä sitten. Kun olin päässyt parvekkeen ohi, oli hän ehtinyt toisen käytävän päähän, ja muutamasta avonaisesta ovesta tuleva heikko valo ilmotti minulle, että hän oli mennyt sisään erääseen huoneeseen. Koska nuo huoneet kaikki ovat kalustamattomia ja autioita, niin tämä yöllinen vaellus tuntui sitä salaperäisemmältä. Valo pysyi paikallaan ikäänkuin olisi hän seisonut liikkumattomana. Hiivin niin hiljaa kuin taisin käytävän päähän ja katsoin sisään ovesta.

   Le ho spiegato che il corridoio è interrotto dalla balconata, che corre intorno alll’ingresso, per poi riprendere sull'altro lato. Aspettai finché non scomparve dalla vista, poi cominciai a seguirlo. Quando giunsi alla curva della balconata aveva già raggiunto il capo estremo del corridoio, e compresi dalla striscia di luce tremula che giungeva da una porta aperta che egli doveva essere entrato in una di quelle stanze. Si tratta di stanze tutte vuote e disabitate, e così quella sua spedizione notturna mi apparve piú che misteriosa. La luce brillava con uno scintillio fermo, come se Barrymore fosse immobile, in piedi. Avanzai strisciando per il corridoio nel modo più silenzioso possibile e scrutai oltre lo stipite della porta.

   Barrymore seisoi ikkunaa vasten nojautuneena ja piti kynttilää lähellä lasia. Minä näin hänen kasvonsa puolittain sivultapäin, ja piirteet niissä osoittivat jännitettyä odotusta hänen tuijottaessaan pimeälle nummelle päin. Muutamien minuuttien ajan hän odotti, mutta sitten hän huokasi raskaasti ja sammutti ilmeisellä kärsimättömyydellä kynttilän. Heti paikalla riensin huoneeseeni ja vähän ajan kuluttua kuulin noiden hiipivien askelten palaavan. Paljoa myöhemmin, kun jo olin päässyt unenhorroksiin, kuulin avainta väännettävän lukossa, mutta en tiennyt, mistä päin tämä ääni kuului. Tämän kaiken merkitys on minulle tuntematon, mutta tässä synkkyyden pesäpaikassa tapahtuu jotain salaperäistä, jonka ennemmin tai myöhemmin otamme selville. En tahdo sinua vaivata arveluillani, sillä olet pyytänyt minua ilmoittamaan sinulle vain tosiseikkoja. Tänä aamuna olen kauan keskustellut sir Henryn kanssa, ja me olemme laatineet sotasuunnitelman perustuen viime öisiin havaintoihini. En puhu siitä nyt, mutta se luultavasti tulee tekemään seuraavan kirjeeni jokseenkin huvittavaksi.

   Barrymore era accovacciato presso la finestra, e reggeva la candela contro il vetro. Teneva il profilo rivolto a metà verso di me, e il suo viso aveva una rigidità di attesa quasi che volesse penetrare con lo sguardo l'oscurità della landa. Rimase fermo per alcuni minuti, lo sguardo intento, quindi emise un gemito soffocato e spense la luce con un gesto d'impazienza. Subito io mi ritrassi verso la mia stanza, e poco dopo quei medesimi passi furtivi mi echeggiarono accanto ancora una volta. Molto piú tardi, quando mi ero ormai abbandonato a un sonno leggero, sentìì una chiave girare nella toppa in qualche punto della casa, ma non mi sarebbe stato possibile dire da dove provenisse quel rumore. Non so immaginare che significato abbia tutto questo, ma in questa lugubre dimora si sviluppano di certo segreti intrecci di cui presto o tardi dovremo giungere a fondo. Non voglio annoiarla con teorie di mia invenzione, poiché lei mi ha chiesto di fornirle solo i fatti. Stamane ho avuto una lunga conversazione con Sir Henry, e insieme abbiamo formulato un piano di battaglia fondato sulle mie osservazioni della notte scorsa. Per il momento non le parlerò di questo, ma nella mia prossima relazione spero di poterle dare un resoconto interessante.